Tasa-arvoinen työllistymismahdollisuus ja lasikatto

Yhdenvertaiset työllistymismahdollisuudet ovat käytäntö tai politiikka, joka takaa kaikkien työntekijöiden oikeudenmukaisen kohtelun. EEO-sääntöjen taustalla oleva pääajatus on, että kaikkia ihmisiä tulisi kohdella oikeudenmukaisesti riippumatta heidän rodustaan, uskonnostaan, sukupuolestaan, iästään tai kansallisuudestaan. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus kehittyä ansioidensa perusteella, ja työnantajien tulisi luoda olosuhteet, joissa kaikkia yksilöitä arvostetaan ja he pystyvät toimimaan täyteen potentiaaliinsa.

Yhdenvertaiset työllistymismahdollisuudet ja lasikatto – sisällysluettelo:

1. Mitä ovat yhdenvertaiset työllistymismahdollisuudet?
2. Mitä on lasikatto?
3. Mitä lasikattoilmiön aiheuttaa?
4. Yhteenveto

Mitä ovat yhdenvertaiset työllistymismahdollisuudet?

Yhdenvertaiset työllistymismahdollisuudet ovat käytäntö tai politiikka, joka takaa kaikkien työntekijöiden oikeudenmukaisen kohtelun. EEO-sääntöjen taustalla oleva pääajatus on, että kaikkia ihmisiä tulisi kohdella oikeudenmukaisesti riippumatta heidän rodustaan, uskonnostaan, sukupuolestaan, iästään tai kansallisuudestaan. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus kehittyä ansioidensa perusteella, ja työnantajien tulisi luoda olosuhteet, joissa kaikkia yksilöitä arvostetaan ja he pystyvät toimimaan täyteen potentiaaliinsa.

Tällä hetkellä on laitonta syrjiä ehdokasta tai työntekijää seuraavien perusteella: rotu, ikä, sukupuoli, uskonto, vammaisuus tai kansallisuus, ja useimmat monikansalliset työnantajat sekä eurooppalaiset organisaatiot kehittävät omia politiikkojaan tarjotakseen yhtäläiset mahdollisuudet kaikille. On erittäin suositeltavaa, että kaikilla työnantajilla on tällaisia sääntöjä käytössä, sillä niiden toteuttaminen on kaikkien sivistyneiden kansakuntien normi. Pääasiallisia toimintoja ja prosesseja, joita syrjinnän vastaisilla laeilla ja politiikoilla katetaan, ovat: rekrytointi, palkkaaminen, ylennykset, palkka, edut, koulutus, häirintä ja segregaatio.

Mitä on lasikatto?

Naiset ja vähemmistöt ovat tyypillisesti joutuneet kielteisen kohtelun kohteeksi. EEO-politiikkojen myötä osa perinteisistä esteistä on poistettu, mutta parannettavaa on edelleen paljon tällä alueella. “Lasikatto”-metafora viittaa näkymättömään esteeseen, jonka kanssa jotkut naiset ja vähemmistön edustajat kohtaavat uransa korkeammilla tasoilla.

Este estää naisia ja vähemmistöjä saamasta hyvin palkattuja johtotehtäviä riippumatta heidän pätevyydestään ja saavutuksistaan, ja se riistää heiltä myös yhtäläisen palkan samanarvoisesta työstä, jota tekevät etuoikeutetummat ryhmät. Yhdenvertaiset työllistymismahdollisuudet (EEO) -lait pitävät lasikatto-ongelmaa erityisenä tapauksen työpaikan segregaatiossa. Kaikenlainen segregaatio työpaikalla on kielletty, mutta lasikattoilmiöön liittyvien tekijöiden monimutkaisuus hankaloittaa lainsäätäjien ponnisteluja.

Mitä lasikattoilmiön aiheuttaa?

Lasikattoilmiölle on useita syitä, joista kaikki eivät liity työhön, vaan osa on enemmänkin yhteydessä koko kulttuuriin ja ihmiskuntien kehitykseen. Yksi monista syistä lasikatto -ongelman olemassaololle ovat kotitaloustyöt ja lastenhoito, joita kaikki naiset tekevät. Keskimäärin nainen, jolla on lapsia, saa vähemmän palkkaa ja hänellä on vähemmän mahdollisuuksia edetä urallaan. Lapsia omaavia naisia pidetään vähemmän sitoutuneina kuin muita yhteiskunnan jäseniä, kuten: sinkkunaisia, sinkkumiehiä ja isiä. Työnantajat ovat tietoisia siitä, että suurin osa kotitaloustöistä tehdään naisilla, joten heitä pidetään vähemmän kunnianhimoisina ja vähemmän joustavina.

Toinen lasikattoon liittyvä ongelma on peittelyajatus, jossa työnantajat odottavat kaikkien työntekijöidensä olevan osallistumatta mihinkään itseilmaisuun, erityisesti silloin, kun se voi vaikuttaa työpaikkaan. Yritysmaailma näkee työpaikan todellisuutena, joka on suunniteltu valkoisille, pitkille, sinkkumiehille, eikä ota huomioon, että suurin osa työntekijöistä ei kuulu tähän ryhmään. Odotetaan, että äidit eivät puhu lapsistaan, homoseksuaalit eivät näytä identiteettiään, ja värilliset ihmiset eivät puhu rotukysymyksistä.

Seuraava erittäin tärkeä kysymys, joka on vahvasti yhteydessä lasikatto-ongelmaan, on seksuaalinen häirintä. Monien tutkimusvuosien jälkeen se on edelleen ratkaisematta, ja todennäköisesti ei ole olemassa hyvää politiikkaa sen lopettamiseksi, koska se on tiiviisti kietoutunut kulttuurisiin arvoihin ja yhteiskunnallisiin sääntöihin. On arvioitu, että kahdeksan kymmenestä naisesta kokee jonkinlaista seksuaalista häirintää työpaikallaan. Jotkut heistä päättävät jättää työnsä, mikä tarkoittaa, että heidän uransa kärsivät ja työnantajat menettävät heidän potentiaalinsa.

Tämä syrjintämuoto liittyy myös kulttuuriin kokonaisuudessaan ja yleiseen käsitykseen feminiinisyydestä ja maskuliinisuudesta. Kulttuuriset stereotypiat ja odotukset naisia ja vähemmistöjä kohtaan näyttelevät tärkeää roolia lasikattoilmiössä. Naisilta odotetaan käyttäytymistä ja puhumista kohteliaasti ja kunnioittavasti. Heidän tulisi olla ei-itsenäisiä, ujoja, hiljaisia ja alistuvia. Jos he osoittavat minkäänlaista itsenäisyyttä, heitä leimataan, pilkataan ja rangaistaan. Niin sanotut “pomot” naiset nähdään ei-feminiinisinä, epämiellyttävinä ja ei-vetovoimaisina. Heidän on valittava johtajarooleissaan tehokkuuden ja naisina hyväksytyksi tulemisen välillä.

Yhdysvaltain yhdenvertaisten työllistymismahdollisuuksien komission mukaan naiset edustavat 48 prosenttia kaikista työntekijöistä, mutta vain 36,4 prosenttia johtajista, ja silti useimmissa teollisuudenaloissa on vähiten todennäköistä, että naisia palkataan johtajiksi. Suurin osa naisista täytetyistä johtotehtävistä on terveydenhuoltoalalla. Lisäksi valkoiset miehet täyttävät suurimman osan ylimmistä johtotehtävistä yrityksissä ja oikeusalalla.

Lasikatto -ilmiö on erittäin haitallista koko taloudelle, sillä se tarkoittaa, että jotkut kaikkein pätevimmistä työntekijöistä eivät pysty siirtymään sellaisiin tehtäviin, joissa heidän taitojaan ja tietämystään voitaisiin hyödyntää. Sellaiset kriteerit kuin rotu tai sukupuoli eivät saisi olla merkityksellisiä, kun pätevyydellä ja kyvyillä pitäisi olla päärooli.

Yhteenveto

On laitonta syrjiä yksilöä rodun ja sukupuolen perusteella, ja lasikatto on muoto piilotetusta syrjinnästä, joka on poistettava työpaikoiltamme. Lasikattojen täydellinen poistaminen vaatii tiukkaa EEO-sääntöjen täytäntöönpanoa, joten kaikkien työnantajien tulisi kehittää omat EEO-politiikkansa ja poistaa kaikki organisatoriset esteet, jotka estävät vähemmistöjä ja naisia etenemästä korkeammille tasoille.

Lue myös: Vihamielisyys työpaikalla

Jos pidät sisällöstämme, liity vilkkaaseen mehiläisyhteisöömme Facebookissa, Twitterissä ja LinkedInissä.