Mitä ovat fokusryhmät tutkimuksessa? | UX-tutkimus #19

Mitkä ovat fokusryhmät käyttäjäkokemustutkimuksen kontekstissa? Lue tämä artikkeli tutustuaksesi tähän tutkimusmenetelmään, nähdäksesi sen hyvät ja huonot puolet, tietääksesi, milloin sitä kannattaa käyttää, ja ymmärtääksesi moderaattorin roolin fokusryhmätutkimuksessa.

Fokusryhmät tutkimuksessa – sisällysluettelo:

1. Mitkä ovat fokusryhmät tutkimuksessa?
2. Fokusryhmien edut ja haitat UX-tutkimuksessa
3. Milloin käyttää fokusryhmiä UX-tutkimuksessa?
4. Kuinka toteuttaa fokusryhmiä?
5. Yhteenveto

Mitkä ovat fokusryhmät tutkimuksessa?

Fokusryhmä on moderoitu, 1-2 tunnin keskustelu 5-10 osallistujan kanssa, jonka aikana moderaattori esittää osallistujille kysymyksiä tietystä tutkittavasta aiheesta. Se on hyödyllinen työkalu käyttäjien asenteiden, uskomusten ja reaktioiden ymmärtämiseen tuotteeseen. Fokusryhmät voivat joskus osoittautua tehokkaammiksi kuin 1:1 tutkimusmenetelmät, kuten yksilölliset syvähaastattelut. On kuitenkin riski, että osallistujat vaikuttavat toisiinsa tai pelkäävät jakaa tunteitaan ja ajatuksiaan foorumilla.

Fokusryhmien edut ja haitat UX-tutkimuksessa

Se on hyvä tapa saada tietoa, jota osallistujat eivät halua jakaa yksilöhaastattelussa tai kyselyssä. Pienessä vertaisryhmässä oleminen tekee monista ihmisistä mukavampaa puhua ja ilmaista itseään jopa vaikeista tai henkilökohtaisista aiheista. Fokusryhmän jäsenten väliset vuorovaikutukset voivat paljastaa aiemmin tuntemattomia ideoita tai käyttäjien ongelmia.

Kuitenkin, kun päätetään toteuttaa fokusryhmä, on tärkeää tunnistaa sen haitat ja sudenkuopat. Ensinnäkin, fokusryhmät keräävät tietoa osallistujien sanoista, eivät teoista. Ihmiset usein ennustavat käyttäytymistään väärin tai värittävät tulevaisuuden kokemuksiaan. Tämä johtaa kuiluun ilmaistun asenteen ja todellisen käyttäytymisen välillä, joka voi kasvaa entisestään ryhmäpaineen myötä.

Fokusryhmät johtavat myös niin sanottuun “ryhmäajatteluun.” Tämä tarkoittaa, että ryhmädynamiikka voi vaikuttaa yksilön käsityksiin ja päätöksentekoon, mikä johtaa tiedostamattomaan alistumiseen koko ryhmän mielipiteille.

Toinen tärkeä haitta on se, että dominoivammat persoonallisuudet voivat varjostaa muita osallistujia tutkimuksessa. Ryhmäympäristössä ekstrovertit tai vahvat vastustajat tietylle ratkaisulle voivat helposti ottaa koko keskustelun haltuunsa. Yksi tai kaksi vaikutusvaltaista ja vakuuttavaa osallistujaa hallitsee usein keskustelua, vaikuttaen muiden ajatuksiin ja mielipiteisiin. Fokusryhmässä hiljaisten, vähemmän avointen ihmisten äänet voivat jäädä kuulematta ja huomiotta. UX-tutkijana sinun on myös oltava tietoinen siitä, että fokusryhmän menestys riippuu suurelta osin moderaattorista. Fokusryhmän tehokas moderointi vaatii taitoa ja kokemusta.

Milloin käyttää fokusryhmiä UX-tutkimuksessa?

Huolimatta monista mainituista haitoista, fokusryhmätutkimus voi osoittautua hyödylliseksi. Fokusryhmän dynamiikka on loistava tapa oppia käyttäjiemme käsityksistä, sillä ryhmäkeskustelut voivat paljastaa asioita, joita yksilöhaastattelu ei havaitse. On syytä harkita tätä tutkimusmenetelmää tutkimuskysymysten selventämiseksi hyvin aikaisessa vaiheessa projektia, eli kun haluamme selvittää, miten ihmiset puhuvat ongelmasta/tuotteesta/kokemuksesta ryhmässä, tai kun haluamme selvittää käyttäjien mielipiteitä, asenteita ja mieltymyksiä prototyypin testaamisen jälkeen.

Kuinka toteuttaa fokusryhmiä?

Valmistelussa, jotta voit toteuttaa fokusryhmätutkimuksen, sinun tulisi kysyä itseltäsi useita kysymyksiä:

• Mitkä ovat tutkimustavoitteet?
• Missä ryhmätutkimus toteutetaan?
• Ketkä moderoivat keskustelua?

Tutkimustavoitteet

Tutkimustavoitteiden määrittäminen, kuten kaikissa menetelmissä, on erityisen tärkeää. Tämän vaiheen ohittaminen voi johtaa tutkijoiden käyttävän fokusryhmiä löytääkseen vastauksia vääriin kysymyksiin. Joten ennen kuin käytät aikaa osallistujien rekrytoimiseen, ja suunnittelet ja toteutat tutkimuksen, varmista, että fokusryhmä on oikea tutkimusmenetelmä, joka täyttää odotuksesi, vastaa kysymyksiisi ja auttaa sinua koko suunnitteluprosessin ajan. Päätä, auttaako tällainen tutkimusmenetelmä sinua saamaan vastauksia aiemmin esittämiisi tutkimuskysymyksiin.

Fokusryhmän kokoontumispaikka

Toinen tärkeä vaihe valmistautumisessa fokusryhmän pitämiseen on määrittää, missä ryhmä kokoontuu. Jos etäyhteydessä, luo oma alusta tai käytä olemassa olevia ratkaisuja. Linkki kokoukseen tulisi sitten lähettää osallistujille ohjeiden kera liittymisestä. On myös hyvä idea pyytää heitä testaamaan etukäteen, toimiiko linkki, ja tarkistamaan kamera ja mikrofoni, jotta myöhemmiltä teknisiltä ongelmilta ja vaikeuksilta kokouksen aikana vältytään.

Kasvokkain tapahtuvassa tutkimuksessa kokoontumispaikan määrittäminen voi olla jo haastavampaa. Tilan on täytettävä perusvaatimukset: helposti saavutettavissa, kohtuullisessa sijainnissa, mukava ja rauhallinen, sekä tarpeeksi suuri suunnitellulle osallistujamäärälle.

Lisäksi sinun tulisi muistaa sovittaa tila osallistujille ja tutkimuksen aiheelle. Se voi olla kokoushuone toimistossa, luentosali tai kaupungin yhteinen tila. Ympäristön tulisi olla luonnollinen ja neutraali tutkittaville. Ennen lopullisen valinnan tekemistä tarkista, onko paikka helposti saavutettavissa, onko siellä ilmaisia pysäköintipaikkoja, wc-tiloja sekä hissi ja lämmitys/ilmastointi (kauden mukaan). Jos rekrytoit vammaisia henkilöitä, varmista, että kokoontumispaikka on heille ystävällinen ja heidän tarpeidensa mukainen. Tehokkaan tutkimuksen toteuttamiseksi ota myös huomioon ympäristö – sen tulisi olla rauhallinen ja hiljainen.

Moderaattori

Toinen tärkeä valmistelun osa-alue on moderaattorin valinta. Moderaattori on henkilö, jolla on hyvin kehittyneet viestintätaidot. Hänen on myös oltava hyvä kuuntelija, joka samalla hallitsee osallistujia ja ohjaa keskustelua takaisin oikealle uralle.

Moderaattorin tulisi löytää tasapaino itseluottamuksen ja pidättyvyyden välillä, jotta keskustelua voidaan helpottaa tietyllä tavalla ilman, että osallistujat tukahdutetaan. Hyvä moderaattori on kokenut haastattelujen toteuttamisessa, hänellä on hyvä muisti nimistä, hän osaa tarttua yksityiskohtiin, on energinen ja innostunut sekä hänellä on kokemusta tutkittavasta aiheesta.

Osallistujien rekrytointi

Kun tutkimussuunnitelma ja sijainti ovat valmiina, on aika rekrytoida osallistujia fokusryhmään. Kuten muissakin tutkimusmenetelmissä, rekrytoinnin ensimmäinen vaihe on tunnistaa tarvittavat osallistujat – eli ketkä vastaavat tutkimuskysymyksiimme? Jotta keskustelu tuottaisi hyödyllisiä näkemyksiä, sen osallistujilla on oltava jotain yhteistä. Kun luot seulontakyselyitä, mieti aina osallistumiskriteereitä tutkimukseen.

Kuinka monta osallistujaa ja kuinka monta fokusryhmää tarvitaan arvokkaiden tutkimustulosten saamiseksi? Teoriassa, mitä enemmän ryhmiä sinulla on, sitä enemmän ideoita ja mielipiteitä keräät – mutta tämä pätee vain tiettyyn pisteeseen asti. Kuinka monta ryhmää tarvitset tutkimukseen riippuu budjetistasi, erilaisten osallistujien määrästä, jotka haluat sisällyttää, sekä maantieteellisistä alueista, joita haluat kattaa. Yritä rekrytoida 3-6 ryhmää, riippuen tutkimusvaatimuksistasi. Muista, että ryhmän koko vaikuttaa ryhmädynamiikkaan – jos osallistujia on liian vähän, keskustelu ei ehkä etene, kun taas liian suuressa ryhmässä ei todennäköisesti kuulla kaikkia.

Fokusryhmissä on yleensä 5-10 osallistujaa – erityistapauksissa osallistujia voi olla jopa 3. Kuitenkin yli 10 osallistujan ylittäminen ei ole suositeltavaa. Niin suuri ryhmä vie enemmän aikaa ja vaatii enemmän vaivannäköä moderaattorilta, ja on olemassa edellä mainittu riski, että joku jää huomiotta eikä kaikkia osallistujia kuulla. Muista myös tarjota osallistujille kannustin kiittää heitä ajastaan ja avustaan tutkimuksessa.

Tutkimussessio

Kun tekniset asiat ja suunnitteluvaihe on selvitetty, voimme siirtyä tutkimussessioon. Olemme valmistelleet joitakin vinkkejä – jotka ovat hyviä käytäntöjä fokusryhmän moderointiin.

1. Keskustelu ryhmän kanssa tulisi tallentaa joko ääni- tai videomuodossa. Tällainen keskustelu voi olla liian dynaaminen ja monimutkainen muistiinpanojen tekemiseen reaaliajassa ja tehokkaasti. Varmista kuitenkin, että ilmoitat osallistujille kokouksen tallentamisesta heti alussa.
2. Luo haastattelusuunnitelma, joka auttaa sinua pysymään asiassa haastattelun aikana. Muista kuitenkin, että tämä suunnitelma on vain opas, ei käsikirjoitus, jota sinun on noudatettava tiukasti. Rentouttaaksesi tutkimusosallistujia voit aloittaa kokouksen kertomalla heille itsestäsi, pyytämällä heitä sanomaan jotain itsestään tai voit järjestää lyhyen tiimihengen, lämmittelypelin (joka ei liity käsiteltävään aiheeseen).
3. Tunnista dominoivat ryhmän jäsenet (vahvat persoonallisuudet), jotka voivat vaikuttaa merkittävästi keskustelun kulkuun. Tarvittaessa valmistaudu ohjaamaan keskustelua kohteliaasti mutta päättäväisesti toiselle osallistujalle.

Yhteenveto

Fokusryhmät ovat mielenkiintoinen (ja harvoin käytetty) tutkimusmenetelmä, joka, kun se toteutetaan hyvin, voi tarjota arvokasta tietoa. Muista kuitenkin, että se kartoittaa mielipiteitä – ei käyttäytymistä. Ennen tämän menetelmän valitsemista varmista, että se on jotain, mitä tarvitset ja joka auttaa tuotettasi. Jos päätät toteuttaa fokusryhmän, varmista, että valmistaudut kunnolla, luot hyvän tutkimussuunnitelman, löydät sopivan paikan ja valitset kokeneen moderaattorin – hyvä valmistelu tutkimukseen on jo puoli voittoa.

Jos pidät sisällöstämme, liity vilkkaaseen mehiläisyhteisöömme Facebookissa, Twitterissä, LinkedInissä, Instagramissa, YouTubessa, Pinterestissä, TikTokissa.