Preferenssitestaus on suosittu UX-tutkimusmenetelmä. Sen menestyksen avain piilee hyvissä ymmärryksissä ja huolellisessa valmistelussa. Milloin ja miten preferenssitestausta tulisi suorittaa? Miten ne eroavat A/B-testauksesta? Miten ne voivat parantaa lopputuotteen toiminnallisuutta ja visuaalisuutta? Lue lisää saadaksesi selville!

Milloin ja miten suorittaa preferenssitestausta? – sisällysluettelo:

  1. Mitä ovat preferenssitestit?
  2. Kvalitatiiviset vs. kvantitatiiviset preferenssitestit
  3. Milloin suorittaa preferenssitestejä?
  4. Preferenssitestaus vs A/B-testaus?
  5. Miten suorittaa preferenssitestejä?
  6. Yhteenveto

Mitä ovat preferenssitestit?

Preferenssitestaus on tutkimusmenetelmä, joka sisältää useiden (yleensä kahden tai kolmen) suunnitteluvaihtoehdon jakamisen testihenkilöille ja kysymisen heidän mieltymyksistään – mikä suunnittelu heistä miellyttää enemmän ja miksi. Toisin kuin muut testit, preferenssitestaus keskittyy erityisesti tuotteiden ja suunnittelun visuaalisiin näkökohtiin. Tämä tutkimus voi auttaa sinua oppimaan lisää käyttäjästä ja heidän käsityksestään brändistä sekä selvittämään, mitä tunteita ja ajatuksia heillä on. Preferenssitestit mahdollistavat myös suunnittelun arvioimisen sen visuaalisen vetovoiman, brändin johdonmukaisuuden ja yleisen uskottavuuden kannalta.

Preferenssitestaus on kätevä UX:ssä, sillä se antaa tutkijoille ja suunnittelijoille suoran näkemyksen käyttäjien mieltymyksistä ja tiedoista siitä, mitä he ajattelevat eri suunnitelmista (visuaalisesti). Tämän seurauksena menetelmä mahdollistaa tärkeiden päätösten tekemisen aikaisessa suunnitteluprosessissa ja säästää yritystä turhalta ajankäytöltä ja energiainvestoinneilta suunnitteluun, joka tuskin vetoaa lopulliseen käyttäjään.

Preferenssitestaus pyrkii ymmärtämään, mikä visuaalisesti vetoaa kohdekäyttäjään ja miksi. Testauksen tuloksia voidaan käyttää monilla suunnitteluprosessin vaiheilla, yleisestä värimaailmojen tai hierarkioiden suunnittelusta sivulla aina erityisiin päätöksiin, kuten fontin ja kuvakkeen valintaan.

Kvalitatiiviset vs. kvantitatiiviset preferenssitestit

Voimme erottaa kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset preferenssitestit. Kvalitatiiviset testit ovat yleensä muodoltaan haastattelu, jossa näytämme käyttäjälle erilaisia versioita tuotteesta ja kysymme, mikä niistä miellyttää heitä eniten. Kvalitatiiviset testit tutkivat myös käyttäjän vaikutelmia ja asenteita jokaisesta näytetystä suunnitelmasta, ja antavat heille mahdollisuuden vastata ei vain siihen, mikä suunnittelu heitä miellyttää eniten, vaan myös “miksi tämä?”

Kvantitatiiviset preferenssitestit voivat olla muodoltaan kysely, jossa käyttäjät valitsevat mieluisan suunnittelun ja sen, mitä mieltä he ovat kustakin. Tämä mahdollistaa palautteen saamisen paljon suuremmalta kyselyryhmältä kuin kvalitatiiviset testit, mikä johtaa suurempaan luottamukseen siihen, että tuloksia voidaan yleistää kaikkiin käyttäjiin. Kvantitatiivinen preferenssitestaus on sopivaa, kun suunnittelu on suhteellisen yksinkertainen eikä sisällä lukuisia seulontoja, ja kun yritys tietää syyt, miksi käyttäjät suosivat yhtä versiota enemmän kuin toista.

Milloin suorittaa preferenssitestejä?

Voit suorittaa preferenssitestejä eri vaiheissa suunnitteluprosessia. Kuitenkin ne tulevat yleensä aikaisessa suunnitteluvaiheessa saadaksesi ensipalautetta käyttäjiltä, jopa ennen kuin yritys investoi aikaa ja rahaa projektiin. Tällä tavoin voidaan määrittää, mikä suunta on kustannustehokkaampi ja miksi.

Yritykset, jotka eivät rakenna tuotetta alusta alkaen, vaan suunnittelevat olemassa olevan ratkaisun uudistamista, voivat suorittaa preferenssitestin tarkistaakseen suunnitelmansa kilpailijoihin verrattuna.

Preferenssitestaus vs A/B-testaus?

Yksinkertaisimmillaan – A/B-testaus tehdään myöhemmin, kun lopullinen suunnittelu on lähes valmis ja käyttäjät voivat vuorovaikuttaa sen kanssa livenä, kun taas preferenssitestaus tehdään aikaisessa vaiheessa – prototyypissä, mallissa tai jopa suunnitelman luonnoksessa. Preferenssitestaus liittyy ymmärtämiseen, mitkä suunnitelmat käyttäjä suosii ja miksi – ennen kuin tuote on valmis.

Toinen keskeinen ero on se, että A/B-testit perustuvat KPI:hin (avainmittareihin). Ne auttavat määrittämään, miten erilaiset variaatiot vaikuttavat käyttäjien käyttäytymiseen ja liiketoimintatavoitteiden saavuttamiseen. Esimerkiksi yritys, joka haluaa lisätä uutiskirjeen tilauksia verkkokaupassaan, päättää A/B-testata CTA-painiketta, tutkien, mikä väri tuottaa enemmän konversioita.

preferenssitestaus

Miten suorittaa preferenssitestejä?

  1. Määritä tutkimustavoitteet
  2. Kuten muissakin menetelmissä, tärkeintä on määrittää tavoitteet ja tutkimuskysymykset ja kirjoittaa ne näkyvälle paikalle ja esittää ne testiosallistujille. Onko prioriteetti ymmärtää, mikä suunnitteluvaihtoehto käyttäjät suosivat? Onko tavoitteena selvittää, miten he kokevat jokaisen projektin erikseen?

    On myös syytä määrittää, millaista palautetta yritys haluaa – kvalitatiivista vai kvantitatiivista. Sinun tulisi myös varmistaa, että kaikki suunnitteluvaihtoehdot ovat toimivia.

  3. Määritä, miten vastauksia mitataan
  4. Osallistujien oivallusten jakaminen voi vaihdella sen mukaan, onko suoritettu kvalitatiivisia vai kvantitatiivisia testejä. Tässä on joitakin mahdollisuuksia:

    • Avoimet kysymykset – tällä tavoin osallistujat voivat perustella valintojaan, esim. Mikä suunnittelu miellyttää sinua? Miksi pidät siitä? Oliko tämän sivun tieto selkeää ja ymmärrettävää sinulle? Kuinka helppoa oli navigoida tällä näytöllä? Mitä pidät tämän sivuston suunnittelusta?
    • Suljettu lista adjektiiveista – kun heillä on käytettävissään tietyt adjektiivit, esim. klassinen, minimalistinen, tyylikäs, osallistujat voivat liittää ne arvioitaviin vaihtoehtoihin.
    • Pyyntö kuvata variantteja 3-5 sanalla (adjektiiveilla).
    • Numeraalinen arviointi – auttaa määrittämään, mikä suunnittelu parhaiten edustaa tiettyjä brändin ominaisuuksia.

    Preferenssitestin osallistujat (kuten myös muut tutkimusmenetelmät UX:ssä) ovat pääasiassa kohteliaita ja yleensä pidättäytyvät suoran kritiikin antamisesta suunnittelusta, vaikka heitä rohkaistaan olemaan armottoman rehellisiä. Tämän vuoksi on joskus parempi käyttää epäsuoria menetelmiä löytääkseen todelliset syyt valita yksi tuote toisten yli.

  5. Kerää testiosallistujat
  6. Yleisten käyttäjätutkimusperiaatteiden mukaan on tarpeen löytää testihenkilöitä, jotka heijastavat mahdollisimman tarkasti kohdeasiakkaita. Määritellyn tavoitteen mukaan he voivat olla nykyisiä asiakkaita (jos yritys haluaa heidän ymmärtävän käyttökontekstin) tai henkilöitä, jotka eivät liity tuotteeseen (jos tutkimuksen tarkoituksena on saada tuoreita oivalluksia ilman ennakkoluuloja).

    Ennen rekrytointia on määritettävä osallistujien määrä (suositellaan 20-30 vastaajaa), tapa, jolla heihin otetaan yhteyttä, ja mahdollinen kannustin osallistua tutkimukseen.

  7. Suorita preferenssitesti
  8. Ennen testin aloittamista on hyvä idea selittää koko prosessi ja odotukset osallistujille. Testin ei tulisi vain näyttää suunnitelmia, vaan myös esittää jatkokysymyksiä. Tämä auttaa tutkijaa selvittämään, miksi osallistujat valitsivat tietyn vaihtoehdon, ja miten prototyyppiä voidaan parantaa heidän mieltymyksiään huomioimalla.

  9. Analysoi preferenssitestien tulokset
  10. Testien suorittaminen ilman tulosten analysointia ei tuo yritykselle paljon tietoa, joten älä ohita tätä vaihetta. Kvalitatiivisessa testauksessa ryhmittele samankaltaiset vastaukset ja etsi syntyviä kaavoja. Kvantitatiivisessa testauksessa on syytä poimia eniten suosittu vastaus. Kuitenkin, jos ero ei ole tarpeeksi havaittavissa, testaa uudelleen tarkistetulla luonnoksella.

Yhteenveto

Preferenssitestaus kannattaa suorittaa aikaisessa suunnitteluprosessissa, sillä se voi auttaa suunnittelemaan käyttäjien mieltymysten perusteella sen sijaan, että luotettaisiin henkilökohtaiseen arvailuun. Lisäksi tämä ratkaisu on helpompi toteuttaa ja vähemmän kustannuksia kuin A/B-testaus.

Jos pidät sisällöstämme, liity vilkkaaseen mehiläisyhteisöömme Facebookissa, Twitterissä, LinkedInissä, Instagramissa, YouTubessa, Pinterestissä, TikTokissa.

Klaudia Kowalczyk

Graafinen ja UX-suunnittelija, joka välittää suunnittelussa sen, mitä ei voi sanoilla ilmaista. Hänelle jokaisella käytetyllä värillä, viivalla tai fontilla on merkitys. Intohimoinen graafisessa ja verkkosuunnittelussa.

View all posts →