Kyselytutkimus | UX-tutkimus #21

Kyselytutkimus on hyvin vakiintunut, suosittu UX-tutkimusmenetelmä. Tässä artikkelissa opit sen hyödyistä ja rajoituksista sekä näet, kuinka valmistella kysely oikein suosittelemiemme verkkotyökalujen avulla. Vinkkiemme avulla keksit varmasti järkevän kyselyn, toteutat hedelmällisen kyselytutkimuksen ja saat arvokasta dataa.

Kyselytutkimus — sisällysluettelo:

1. Mitä on kyselytutkimus?
2. Milloin käyttää kyselytutkimusta?
3. Kyselytutkimuksen hyödyt ja rajoitukset
4. Kyselyn valmistelu ja kyselylomakkeen toteuttaminen
5. Yhteenveto

Mitä on kyselytutkimus?

Kyselytutkimus on suosittu kvantitatiivinen UX-tutkimusmenetelmä, jossa vastaajat antavat anonyymisti vastauksia kysymyksiin. Kyselyjen laatiminen, julkaiseminen ja datan kerääminen ei pitäisi aiheuttaa suuria vaikeuksia UX-tutkijalle. Tällä hetkellä on saatavilla monia ilmaisia malleja verkossa, jotka helpottavat prosessia.

Kyselytutkimus auttaa vahvistamaan käyttäjien vaikutelmia tutkittavasta tuotteesta — ja siten tunnistamaan heidän ongelmansa. Muista kuitenkin, että kyselyt tunnistavat vain suuntauksia ja yleisiä huolenaiheita. Useimmissa tapauksissa kyselyt vaativat lisälaadullista tutkimusta, kuten henkilökohtaisia haastatteluja, fokusryhmiä tai muita tarpeisiin ja kykyihin räätälöityjä menetelmiä.

Milloin käyttää kyselyitä UX-tutkimuksessa?

Kyselytutkimuksella on monia sovelluksia. Muun muassa ne ovat käteviä, jos:

• haluat tietää suuren ryhmän mielipiteen tietystä aiheesta
• välität vastaajiemme demografisesta monimuotoisuudesta
• haluat diagnosoida käyttäjiemme yleisiä suuntauksia tai ongelmia
• sinulla ei ole aikaa, ihmisiä, budjettia tai kapasiteettia sitouttavampiin tutkimusmenetelmiin
• tarvitset tilastollista dataa suuresta ihmisryhmästä (esim. esitelläksesi sidosryhmille ja vakuuttaaksesi heidät asian tärkeydestä)

Kyselyt parantavat pääasiassa UX-tutkimusprosessin alkuvaihetta, sillä ne tarjoavat nopeasti tietoa siitä, vahvistetaanko vai kumotaanko tietty väite. Ne auttavat tarkastelemaan yleisiä suuntauksia ja käyttäytymistä ohjaamaan lisätutkimusta. Ne paljastavat käyttäjien huolenaiheita osoittaakseen, mihin suuntaan projektitiimin tulisi edetä lisätutkimuksessa ja koko projektissa.

Kyselytutkimuksen hyödyt ja rajoitukset

Kyselytutkimuksella on sekä ystäviä että vihollisia. Sen kiistaton etu on luotettavuus ja nopeus, sillä voit saada mielipiteitä tilanteissa, joissa tarvitaan välittömiä päätöksiä. Ne ovat nopeita, edullisia ja vaivattomia — hankalin osa on varmasti niiden valmistelu, oikeiden kysymysten esittäminen, varmistaminen, että ne ovat helppoja ymmärtää ja että koko lomakkeen pituus on optimaalinen. Kyselytutkimus mahdollistaa suuren datamäärän keräämisen suhteellisen lyhyessä ajassa, mikä tarjoaa vankan perustan lisätutkimukselle, kyselyyn vastanneiden esiin nostamien asioiden syventämiselle ja analysoimiselle.

Kyselyt ovat myös suhteellisen helppoja toteuttaa. Osallistujien rekrytoiminen ei ole vaikeaa (kunhan kohderyhmä ei ole liian spesifinen niche) – riittää esimerkiksi, että jaat linkin verkkokyselyyn Facebook-ryhmässä tai lähetät sen sähköpostitse kontaktitietokantaan (asiakkaat). Toinen kiistaton etu kyselyissä vastaajien näkökulmasta on se, että ne vaativat vain vähän vaivannäköä.

Ihmiset täyttävät kyselyn vähällä vaivalla: he tekevät sen kotona tai jopa matkalla (mobiililaitteella) ja sen täyttäminen ei yleensä vie yli 15 minuuttia. Lisäksi tällaiset tutkimukset ovat anonyymejä, mikä mahdollistaa vastaajan ilmaista rehellisen mielipiteensä ilman tuomion pelkoa (mikä on usein varsin ongelmallista käyttäjille, esim. henkilökohtaisissa haastatteluissa tai fokusryhmissä).

Monista eduista huolimatta – kyselytutkimus ei ole ihanteellinen tutkimusmenetelmä eikä se toimi kaikissa tapauksissa. Esimerkiksi, kun emme ole kiinnostuneita suuntauksista, vaan esimerkiksi asenteista ja motiiveista – silloin yksilölliset syvälliset haastattelut toimivat paljon paremmin. Kyselyt tarjoavat hyvin yleistä dataa, joten jos haluamme tutustua käyttäjiin syvällisesti, kyselyt eivät riitä.

Kyselyn anonymiteetti – joka nähdään etuna osallistujan näkökulmasta – voi joskus herättää tutkijoissa huolta, sillä se saa vastaajat tuntemaan olonsa huolettomaksi ja turvalliseksi. He saattavat rangaistuksetta ohittaa joitakin kysymyksiä, antaa loukkaavia, epätosia tai pilkkaavia vastauksia. Tämä pidentää kyselydatan analysointia, sillä se velvoittaa aluksi valitsemaan huolellisesti vastaukset, jotka ovat arvokkaita projektimme kontekstissa.

Kyselyn valmistelu ja kyselylomakkeen toteuttaminen

Kyselyä valmistellessasi on hyvä idea määritellä jo tutkimustavoitteet ja tietää yleinen alue/ongelma, jota haluamme tutkia – kyselyn tarkoitus on testata väitettä. Meillä tulisi myös olla laaja kuva persoonastamme valmiina – kuka on ihanteellinen käyttäjämme, mikä on heidän ikänsä, sijaintinsa, erottuvat piirteensä, käyttäytymisensä sekä ongelmansa.

Ensinnäkin, suunnittele kysymyssetti – kyselysi tulisi sisältää pääasiassa suljettuja kysymyksiä (helpompi vastaajalle valita ja nopeampi UX-tutkijalle analysoida). Puoliavointen ja avoimien kysymysten tulisi tulla kohtuudella ja tasapainottaa suljettuja kysymyksiä. Huomioi kyselyn pitäminen lyhyenä. Kiinnitä huomiota kysymysten ja vastausten sanamuotoon – pitkät, sekavat kysymykset, jotka sisältävät ristiriitoja, voivat pelottaa osallistujia alussa tai aiheuttaa häiriöitä ja tuottaa vääriä vastauksia. Molemmissa tapauksissa päädyt korruptoituneeseen tai riittämättömään dataan. Valitse selkeä kieli ja jätä erikoissanasto sivuun. Hyvä ratkaisu on toteuttaa pilottitutkimus, joka on yleinen otos varsinaisesta kyselystä. Tämä auttaa sinua tarkistamaan, ymmärtävätkö vastaajat kysymyksesi ja vastauksesi.

Voit kyselyttää henkilökohtaisesti, vaikka nykyiset teknologiat suosivat etätilaa (huomaa, että henkilökohtainen kysely voi toimia hyvin esimerkiksi vanhusten kohdalla, jotka eivät ole hyvin perehtyneitä tietokoneisiin ja verkkotyökaluihin, joita tarvitaan vastaamiseen). Kysely itsessään voidaan helposti luoda verkkotyökalujen avulla – yleisimmin käytetty on Google Forms. Tarvitset vain ilmaisen Google-tilin, jotta voit helposti ja intuitiivisesti luoda kyselyn, lisätä ehtoja (esim. pakollinen vastausvalinta, valita enintään 3 vastausta vaihtoehdoista jne.), luoda linkin kyselyyn ja jakaa sen osallistujille täytettäväksi. Vastaajien vastaukset päivittyvät reaaliajassa (mikä meillä, taulukon omistajina, on ennakkonäytössä) ja Google Forms tarjoaa yksinkertaisen datan analyysin automaattisesti luomalla kaavioita kerätyistä vastauksista. Muita suosittuja (mutta maksullisia) kyselyjen luontityökaluja ja -alustoja ovat Typeform, Interquest ja Surveymonkey.

Jokaisessa kyselyssä on oltava mittari alussa (kysymyksiä iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, koulutuksesta jne. (riippuen vaatimuksistamme), jotta saadaan suodatin, joka luokittelee vain ne ihmiset, jotka sopivat kohderyhmään varsinaisessa kyselyssä.

Lomakkeen lopussa on yleinen käytäntö sijoittaa avoin kysymys kysyäksesi, onko vastaajalla kommentteja tutkimuksesta tai itse kyselystä, ehkä jotain muuta lisättävää. Voit saada arvokkaita näkemyksiä – usein käyttäjät kirjoittavat asioita, joita me tutkijoina emme olisi edes voineet ajatella. Se on myös paikka, jossa he voivat raportoida virheistä ja vaikeuksista kyselyn täyttämisessä ja ilmoittaa meille, jos esimerkiksi kysymys oli käsittämätön tai tekninen virhe pääsi sisään. Tämä auttaa minimoimaan samanlaisten virheiden riskin tulevaisuudessa ja ymmärtämään vastaajan näkökulmaa paremmin.

Kysymysten laatiminen kyselyyn:

• Muotoile tarkkoja kysymyksiä ja vastauksia
• Kirjoita yksinkertaisesti ja ytimekkäästi
• Räätälöi kysymykset vastaajaprofiiliin (kysymykset, jotka on suunnattu niche-ammattilaisryhmälle, ja toiset, jotka on suunnattu lukiolaisille, kuulostavat erilaisilta)
• Muista lisätä mittarit ja suodatuskysymykset
• Noudata periaatetta “vähemmän on enemmän” – ehdottomasti parempi vaihtoehto on luoda lyhyempi kysely (tämä vähentää vastaajien täyttämiseen kuluvan ajan, mikä helpottaa kerättyjen tulosten analysointia)
• Kysy osallistujilta kommentteja, yleisiä vaikutelmia tai muuta palautetta kysymyksistä. Jätä myös tilaa mahdolliselle lisäsyötteelle heiltä.

Yhteenveto

Kyselyt – oikein valmisteltuina ja toteutettuina – ovat hyödyllinen tutkimusmenetelmä UX-prosessissa. Niiden valmistelun helppous ja suhteellisen alhaiset toteutuskustannukset ovat tehneet kyselyistä erittäin suosittuja pitkään. Muista kuitenkin, että ne eivät toimi kaikissa tilanteissa ja niiden tulee tulla muiden, mieluiten laadullisten tutkimusmenetelmien kanssa. Muista – kysely vastaa “mitä”, kun taas yksilöllinen haastattelu kertoo meille “miksi”.

Lue myös: Kuinka valita tutkimusmenetelmä?

Jos pidät sisällöstämme, liity vilkkaaseen mehiläisyhteisöömme Facebookissa, Twitterissä, LinkedInissä, Instagramissa, YouTubessa, Pinterestissä, TikTokissa.