Ennen kuin projektin elinkaari edes alkaa, projektipäällikkö miettii projektin laajuutta. Hän analysoi asiakkaan vaatimuksia ja odotuksia, vertaa niitä saatavilla oleviin resursseihin ja kohtaa ne aikarajoitusten kanssa. Tämän seurauksena hän voi määritellä projektin laajuuden hyvin. Kuitenkin, vaikka tämän tehtävän esimerkillinen suorittaminen ei takaa, että projektin laajuus kasvaa liikaa toteutuksen aikana. Miten siis määritellä projektin laajuus hyvin ja välttää laajuuden kasvu?

Miten määritellään projektin laajuus ja vältetään laajuuden kasvu? – sisällysluettelo:

  1. Johdanto
  2. Projektin laajuuden määrittäminen
  3. Vaatimusten ymmärtäminen
  4. Työjakorakenne (WBS)
  5. Riskialttiiden tehtävien prioriteetit
  6. Viimeinen vastuullinen hetki (LRM)
  7. Miten välttää laajuuden kasvua?
  8. Yhteenveto

Johdanto

PMBOKin mukaan projektin laajuus on “työ, joka on suoritettava tuotteen, palvelun tai tuloksen toimittamiseksi määritellyillä ominaisuuksilla ja toiminnoilla.” Jotta projektin tulos vastaisi sidosryhmien odotuksia ja itse projekti olisi onnistunut, on määriteltävä laajuus mahdollisimman tarkasti.

Projektin laajuuden määrittäminen

Projektipäällikön tulisi tarkistaa alussa, että suunniteltu projekti on selkeästi määritellyt seuraavat alueet:

  • sidosryhmien liiketoiminta- ja tekniset vaatimukset,
  • työnjakorakenne,
  • riskialttiimpien tehtävien prioriteetit, eli ne, jotka ovat innovatiivisimpia tai tapahtuvat ensimmäistä kertaa,
  • sidosryhmien kanssa sovittu “viimeinen vastuullinen hetki” (LRM, Last Responsible Moment) -lähestymistapa.

Tutkitaanpa, mitä kysymyksiä projektipäällikön tulisi vastata määrittäessään kutakin niistä.

Vaatimusten ymmärtäminen

Projektipäällikön tulisi vastata seuraaviin kysymyksiin hetkeksi sidosryhmän roolissa:

  1. Mitkä ovat tämän projektin taloudelliset ja ei-taloudelliset hyödyt? – Taloudelliset hyödyt voivat viitata projektissa luodun tuotteen tai palvelun myyntiin. Kuitenkin hyöty voi myös olla yrityksen imagon parantaminen, perehdytyksen tehokkuus tai uuden ohjelmiston käyttöönotto projektinhallinnan helpottamiseksi, kuten Firmbee.
  2. Kuka tulee vaikuttamaan projektin toteuttamiseen? – Projektin toteuttaminen tuo muutoksia organisaation sisällä ja ulkopuolella. Siksi on syytä esittää tarkempia kysymyksiä:
  3. a. Vaatiiko projektitehtävien toteuttaminen organisaation sisäistä uudelleenjärjestelyä, työntekijöiden vastuuksien muuttamista, uusien ihmisten palkkaamista tai freelancerien kanssa työskentelyä?

    b. Ovatko projektin tulokset näkyvissä julkisessa tilassa ja vaikuttavatko ne paikalliseen yhteisöön?

    c. Kuka hyötyy sen toteuttamisesta?

  4. Mitkä tarpeet projektin tulosten tulisi täyttää?
  5. Mitkä tekniset vaatimukset projektin tuloksilla tulisi olla?

Työjakorakenne (WBS)

Työjakorakenteen luominen projektissa sisältää hierarkkisesti järjestettyjen kysymysten vastaamisen:

  1. mikä on projektin toteuttamisen pääasiallinen tarkoitus?
  2. Mitkä ovat erityiset tavoitteet?
  3. Mihin tehtävään erityiset tavoitteet jaetaan?
  4. Milloin tavoitteet ja päämäärät tulisi saavuttaa?
  5. Mitkä asiantuntijat saavat kunkin niistä vastuulleen?

Vain päämäärän tulisi pysyä täysin muuttumattomana. Toisaalta kysymysten 2–5 vastaukset tarkentuvat ja selkeytyvät projektin aikana.

Riskialttiiden tehtävien prioriteetit

Riskialttiisiin tehtäviin liittyvät tärkeimmät kysymykset liittyvät niiden tarkan tunnistamisen ja riskialueiden vaikutusten määrittämiseen projektin laajuuteen.

  1. Mitkä tehtävät ovat kaikkein riskialttiimpia epäonnistumaan?
  2. Mitkä tekijät vaikuttavat kunkin näistä tehtävien onnistumiseen? Se voi olla materiaalien saatavuus, asiantuntijat tai, R&D-projekteissa, vaikeasti ennustettavat tutkimus- ja kokeilutulokset, kuten tekoälymallin tarkkuuden parantamisen käyrä koneoppimisen aikana.
  3. Mikä vaikutus tällä tehtävän epäonnistumisella on projektin muuhun osaan?
  4. Kuinka pitkään tämän tehtävän suorittaminen vaikuttaa projektitavoitteen saavuttamiseen?
  5. Kuinka paljon voimme lisätä projektin laajuutta tämän tehtävän suorittamiseksi?

Viimeinen vastuullinen hetki (LRM)

Tehtävien priorisointi liittyy läheisesti viimeisen vastuullisen hetken (LRM) periaatteeseen, joka tunnetaan myös vähiten otollisen hetken periaatteena.

Se on riskin minimointistrategia, jossa tehtäviä lykätään, kunnes niiden lykkääminen on riskisempää kuin niiden välitön suorittaminen. Se välttää vaivannäön hukkaamista, kun tehtävä osoittautuu tarpeettomaksi tai projektin tavoitteisiin tai vaatimuksiin tehdään muutoksia.

Tätä Lean-menetelmästä johdettua periaatetta sovelletaan myös päätöksiin, jotka ovat ratkaisevia projektille ja vaikeita muuttaa, kuten:

  • Erityislaitteiden hankinta, joita tarvitaan projektin toteutuksen seuraavissa vaiheissa,
  • Tehtävien toteuttamiseksi täytettävien tavoitteiden rakenteen suunnittelu.

Kysymykset, joita LRM-periaatteen mukaan toimivan johtajan tulisi kysyä itseltään, voidaan muotoilla seuraavasti:

  • Onko tarpeen aloittaa työskentely tehtävän parissa jo nyt?
  • Mitä tapahtuu, jos lykkään tehtävää?
  • Mitkä ovat liian myöhään tehdyn päätöksen seuraukset?
  • Mitkä voisivat olla liian aikaisin tehdyn päätöksen seuraukset? Esimerkiksi myöhemmin havaita, että se on tarpeeton tai että vaatimukset ovat muuttuneet, ratkaisu ei ole käytössä tai liiketoiminta-arvo on vanhentunut.
projektin laajuus

Miten välttää laajuuden kasvua?

Jopa parhaiten suunnitellut projektit kasvavat (laajuuden kasvu) toteutuksen aikana, esimerkiksi tuote, jonka alun perin piti sisältää kaksi ominaisuutta, on nyt yhtäkkiä saamassa kuusi. Välttääkseen tämän projektipäällikön tulisi luoda turvallinen laajuuden kasvu sidosryhmien kanssa. Perusta laajuuden kasvun minimoinnille on – tehtävien ja liiketoimintaodotusten laajuuden määrittämisen lisäksi – jatkuva viestintä tiimin ja sidosryhmien kanssa. Kuitenkin tärkeimmät puolustukset laajuuden kasvua vastaan ovat:

  • Hyvin valmisteltu aikataulu,
  • Tehokas tehtävien aikataulutusohjelmiston käyttö ja viestintä tiimin kanssa,
  • Kaikkien osapuolten tiedottaminen projektin keskeisistä muutoksista.

On myös syytä muistaa, että laajuuden kasvun välttäminen on jatkuva prosessi. Siksi projektin laajuutta on seurattava ja valvottava säännöllisesti, ja projektipäällikön tulisi pysyä paikallaan reagoidakseen nopeasti ja tehdä päätöksiä, kun tilanteita syntyy, jotka voisivat johtaa laajuuden kasvuun.

Yhteenveto

Projektin laajuus on hyvin suunnitellun projektin keskeinen elementti, sillä se määrittelee selkeästi, mitä tulisi toteuttaa ja mitä ei sisälly projektiin.

Projektipäällikön tehtävä on siis määritellä projektin laajuus ennen työn aloittamista:

  • Asiakkaan vaatimusten ja odotusten analysointi,
  • Vertailu saatavilla oleviin resursseihin, ja
  • Aikarajoitusten kohtaaminen.

Kuitenkin jopa hyvin määritelty projektin laajuus voi muuttua toteutuksen aikana. Välttääksesi projektin laajuuden leviämistä, joka tunnetaan laajuuden kasvuna, pidä kiinni työjakorakenteesta, priorisoi huolellisesti riskialttiita tehtäviä ja käytä “Viimeinen vastuullinen hetki” -lähestymistapaa.

Jos pidät sisällöstämme, liity vilkkaaseen mehiläisyhteisöömme Facebookissa, Twitterissä, LinkedInissä, Instagramissa, YouTubessa, Pinterestissä, TikTokissa.

Caroline Becker

Projektipäällikkönä Caroline on asiantuntija uusien menetelmien löytämisessä parhaiden työnkulkujen suunnittelemiseksi ja prosessien optimoinniksi. Hänen organisatoriset taitonsa ja kyky työskennellä aikarajoitteiden alla tekevät hänestä parhaan henkilön monimutkaisten projektien toteuttamiseen.

View all posts →

Getting started with project management:

  1. Mitä on projektinhallinta?
  2. Mikä on projekti?
  3. Projektien priorisointi
  4. Projektitoiminnan alueet
  5. Projektinhallinnan menestyksen määritelmä
  6. Miksi käyttää projektinhallintaohjelmistoa?
  7. Projektinhallintaohjelmiston yleiskatsaus
  8. Projektin elinkaaren vaihe
  9. Projektin tavoite. Mikä se on ja miten se määritellään hyvin?
  10. Mikä on projektin visio?
  11. Projektin käynnistämisvaihe - mihin kiinnittää huomiota?
  12. Projektinhallinnan suunnittelun alue
  13. Mikä on projektin aikataulu ja mihin sitä käytetään?
  14. Miten käyttää virstanpylväitä projektissa?
  15. Projektin epäonnistuminen. 5 syytä, miksi projektit epäonnistuvat
  16. Projektin päättämisen tärkeys
  17. Projektin toteutus
  18. Projektinhallintamenetelmät
  19. Projektityypit
  20. Hyödyllisimmät projektipäällikön taidot
  21. Miten tulla projektipäälliköksi?
  22. Miten valmistella onnistunut projektin varasuunnitelma?
  23. 5 kirjaa, jotka jokaisen projektipäällikön tulisi lukea
  24. Miten perustaa projektitiimi?
  25. Työpakettirakenne - kuinka delegoida työtä projektissa?
  26. Projektipäällikön tärkeimmät tehtävät ja vastuut
  27. Miten hallita projekteja?
  28. Miten valita paras projektinhallintaohjelmisto?
  29. Miten johtaa tiimiä hybridityön aikana?
  30. Haasteet, joita projektipäälliköt kohtaavat työskennellessään tiimin kanssa
  31. Projektikokousten tyypit
  32. 4 esimerkkiä projekteista
  33. Kuinka kirjoittaa vakuuttava
  34. Toteutettavuustutkimus – voimmeko toteuttaa tämän projektin?
  35. Miten määritellään projektin laajuus ja vältetään laajuuden laajentuminen?
  36. Riskianalyysi projekteissa ja sen helpottamiseen tarkoitetut työkalut
  37. Miten luoda projektibudjetti?
  38. Aikahallinta projektissa
  39. Mikä on sidosryhmärekisteri?
  40. Gantt-kaavio projektinhallinnan suunnittelussa
  41. Miten luoda projektin riskirekisteri?
  42. Lähteet ja muutoksen alueet projektissa
  43. Projektinhallinnan muutosmallit
  44. Projektimarkkinointi
  45. Projektin riskienhallintastrategiat
  46. Miten luoda projektin peruskirja?
  47. 4P:t johtamisessa: projekti, tuote, ohjelma ja portfolio
  48. Projektin seuranta. Mitä parametreja seurata?
  49. Mikä on Agilen jälkeen? Menetelmät projektinhallinnassa