Riskianalyysi auttaa lisäämään mahdollisuuksia projektin onnistuneeseen loppuunsaattamiseen. Mutta millaisia riskejä voi uhata projektia? Mitä työkaluja käyttää niiden tunnistamiseen ajoissa?

Riskianalyysi – sisällysluettelo:

  1. Johdanto
  2. Projektien riskityypit
  3. Tekniset riskit
  4. Resurssiriskit
  5. Liiketoimintaympäristön riskit
  6. Riskianalyysityökalut
  7. Ishikawa-diagrammi
  8. Riskimatriisi
  9. Yhteenveto

Johdanto

Riskianalyysi on keskeinen osa projektinhallintaa, koska se mahdollistaa:

  • tunnistamisen,
  • arvioinnin ja
  • vastauksen mahdollisiin riskeihin, joiden huomiotta jättäminen voisi epäonnistaa koko projektin.

Project Management Institute (PMI) -järjestön vuoden 2021 raportin mukaan lähes puolet projekteista ei saavuta tavoitteitaan, ja yli puolet on aikataulusta jäljessä tai ylittää budjetin.

Projektien riskityypit

Kolme yleisintä riskiä, jotka vaikuttavat useimpiin yritysprojekteihin, ovat:

  • Tekninen riski – viittaa ohjelmistoihin, laitteistoihin tai prosesseihin liittyviin ongelmiin, jotka voivat estää projektin toteuttamisen
  • Resurssiriski – sisältää ongelmat, jotka liittyvät resurssien, kuten työntekijöiden, budjetin tai ajan saatavuuteen
  • Liiketoimintaympäristön riski – koskee ongelmia, kuten sääntelyn tai kilpailun muutoksia.

Tarkastellaanpa kutakin niistä tarkemmin, jotta voimme nähdä, miten tunnistaa, analysoida ja vastata kuhunkin riskityyppiin.

Tekniset riskit

Teknisten riskien tehokas tunnistaminen ja analysointi edellyttää yksityiskohtaista analyysiä projektin teknisistä vaatimuksista vastaamalla näihin kysymyksiin:

  • Mitkä tehtävät vaativat innovatiivisen teknologian käyttöä?
  • Onko organisaatiolla tiimi, joka kehittää, toteuttaa ja ylläpitää projektin teknologiaa? Jos ei,
  • Millaisen ratkaisutoimittajan valitsemme ja miten muotoilemme sopimuksen urakoitsijoiden kanssa?

Sinun tulisi myös suorittaa skenaariopohjainen riskianalyysi mahdollisten ongelmien ja niiden seurausten havaitsemiseksi. Teknisten riskien minimoimiseksi kiinnitä erityistä huomiota laadunvalvontaan projektissa ja varmista säännöllinen testaus ja ylläpito. Varaussuunnitelma voidaan myös ottaa huomioon. Projektipäällikön tulisi myös pysyä ajan tasalla teknologisista innovaatioista ja konsultoida asiantuntijoita alalla, jossa projekti toteutetaan.

Resurssiriskit

Resurssiriskien minimoiminen edellyttää asiantuntijoiden ja osaavien työntekijöiden saatavuuden, realistisen budjetin ja keskeytyksettömän tehtävien suorittamisen ajan analysointia.

Analysoidessaan tätä riskityyppiä projektipäällikön tulisi esittää seuraavat kysymykset:

  1. Onko organisaatiolla tarpeeksi asiantuntijoita projektin avainalueilla, kuten ohjelmoinnissa, suunnittelussa tai rahoituksessa, esimerkiksi?
  2. Onko olemassa riittäviä menettelyjä ja työkaluja resurssien hallintaan, kuten resurssisuunnittelu tai raportointi?
  3. Onko projektin budjetissa riittävästi varoja resurssien rekrytoimiseen tai ulkoistamiseen tarpeen mukaan?

Liiketoimintaympäristön riskit

Liiketoimintariskit liittyvät pääasiassa kilpailun dynaamisen kehityksen syntymiseen. Ne voivat myös viitata uusiin sääntöihin, jotka vaikuttavat budjettiin tai projektin aikarajoihin. Hyviä esimerkkejä ovat ratkaisujen sertifiointitarve tai viralliset menettelyt, jotka edeltävät tuloksen tuomista markkinoille tai projektin jatkamisen tarpeellisuus.

Esimerkkikysymyksiä, jotka voivat auttaa projektipäällikköä analysoimaan liiketoimintariskejä, ovat seuraavat:

  1. Olemmeko tietoisia mahdollisista sääntelymuutoksista toimialalla, jossa projektimme toimii?
  2. Olemmeko analysoineet mahdollisia uhkia kilpailijoilta, kuten uusia tuotteita tai palveluja?
  3. Onko meillä varaussuunnitelma, jos liiketoimintaympäristössä tapahtuu haitallisia muutoksia, kuten kysynnän laskua tuotteellemme tai palvelullemme?
riskianalyysi

Riskianalyysityökalut

Alkuperäiseen riskianalyysiin laajasti käytetty SWOT toimii hyvin. Kuitenkin, kun suoritetaan perusteellista diagnoosia teknisistä, resurssi- ja liiketoimintariskeistä, on parempi valita erityiset erikoistyökalut. Seuraavat ovat tunnettuja tehokkuudestaan:

  • Ishikawa-diagrammi, jota kutsutaan myös kaladiagrammiksi sen erottuvan muodon vuoksi, ja
  • Riskimatriisi.

Ishikawa-diagrammi

Ishikawa-diagrammi on työkalu ongelmien ja mahdollisten riskien syiden tunnistamiseen ja analysoimiseen. Sen kehitti tohtori Kaoru Ishikawa, japanilainen insinööri ja laatukonsultti. Ishikawa oli tunnettu luennoitsija ja asiantuntija laadunhallinnassa sekä monien muiden laatuun liittyvien työkalujen ja menetelmien, kuten Pareto-diagrammin ja histogrammidiagrammin, luoja. Ishikawa työskenteli pääasiassa teollisuudessa, mutta hänen työkalunsa ja menetelmänsä löysivät myös sovellusta muilla aloilla, mukaan lukien projektinhallinta.

Ishikawa-diagrammi esittää ongelman syy-seuraussuhteena, josta voit poimia ongelman keskeiset syyt. Se voi muun muassa tarjota arvion, joka on suunnattu teknisten riskien löytämiseen. Tämä johtuu siitä, että se voi tunnistaa mahdollisia puutteita tai ongelmia, jotka liittyvät teknologiaan, ja määrittää niiden syyt.

Riskimatriisi

Riskimatriisi ilmestyi ensimmäisen kerran 1950-luvulla ilmailuteollisuudessa, jossa sitä käytettiin lentoturvallisuusriskien arvioimiseen. Työkalu on suosittu ei vain projektinhallinnassa, vaan myös liiketoiminnassa, tieteessä tai turvallisuusanalyysissä.

Riskimatriisi mahdollistaa riskitason määrittämisen jokaiselle vaaralle antamalla sille painoarvon sen esiintymisen todennäköisyyden ja vaikutusten perusteella. Se on yksinkertainen taulukko, jossa rivit edustavat erilaisia riskejä ja sarakkeet edustavat esiintymisen todennäköisyyttä ja vaikutusta.

Riskimatriisidiagrammi koostuu neliöistä, jotka edustavat yksittäisiä riskejä. Jokainen vaara on sijoitettu yhteen neljästä neliöstä, jotka vastaavat riskitason:

  • matala,
  • keskitaso,
  • korkea tai
  • erittäin korkea.

Neliöt tarjoavat tietoa riskin esiintymisen todennäköisyydestä ja seurauksista. Käyttämällä riskimatriisia projektipäällikkö voi tunnistaa, mitkä riskit liittyvät projektiin ja harkita, mitä toimenpiteitä on tarpeen toteuttaa niiden minimoimiseksi.

Yhteenveto

Riskianalyysi tunnistaa, arvioi ja vastaa mahdollisiin riskeihin, jotka voivat vaikuttaa projektin onnistumiseen. Kuitenkin nykypäivän liiketoimintaympäristön epävakaus tekee yhä vaikeammaksi analysoida ja tehdä tarkkoja johtopäätöksiä. Uusia riskityyppejä syntyy, jotka liittyvät esimerkiksi kyberturvallisuuteen, inflaatioon tai raaka-aineiden saatavuuteen. Siksi on syytä muistaa, että riskianalyysi on jatkuva, toistuva ja päivitetty prosessi, joka tapahtuu koko projektin ajan.

Jos pidät sisällöstämme, liity vilkkaaseen mehiläisyhteisöömme Facebookissa, Twitterissä, LinkedInissä, Instagramissa, YouTubessa, Pinterestissä, TikTokissa.

Caroline Becker

Projektipäällikkönä Caroline on asiantuntija uusien menetelmien löytämisessä parhaiden työnkulkujen suunnittelemiseksi ja prosessien optimoinniksi. Hänen organisatoriset taitonsa ja kyky työskennellä aikarajoitteiden alla tekevät hänestä parhaan henkilön monimutkaisten projektien toteuttamiseen.

View all posts →

Getting started with project management:

  1. Mitä on projektinhallinta?
  2. Mikä on projekti?
  3. Projektien priorisointi
  4. Projektitoiminnan alueet
  5. Projektinhallinnan menestyksen määritelmä
  6. Miksi käyttää projektinhallintaohjelmistoa?
  7. Projektinhallintaohjelmiston yleiskatsaus
  8. Projektin elinkaaren vaihe
  9. Projektin tavoite. Mikä se on ja miten se määritellään hyvin?
  10. Mikä on projektin visio?
  11. Projektin käynnistämisvaihe - mihin kiinnittää huomiota?
  12. Projektinhallinnan suunnittelun alue
  13. Mikä on projektin aikataulu ja mihin sitä käytetään?
  14. Miten käyttää virstanpylväitä projektissa?
  15. Projektin epäonnistuminen. 5 syytä, miksi projektit epäonnistuvat
  16. Projektin päättämisen tärkeys
  17. Projektin toteutus
  18. Projektinhallintamenetelmät
  19. Projektityypit
  20. Hyödyllisimmät projektipäällikön taidot
  21. Miten tulla projektipäälliköksi?
  22. Miten valmistella onnistunut projektin varasuunnitelma?
  23. 5 kirjaa, jotka jokaisen projektipäällikön tulisi lukea
  24. Miten perustaa projektitiimi?
  25. Työpakettirakenne - kuinka delegoida työtä projektissa?
  26. Projektipäällikön tärkeimmät tehtävät ja vastuut
  27. Miten hallita projekteja?
  28. Miten valita paras projektinhallintaohjelmisto?
  29. Miten johtaa tiimiä hybridityön aikana?
  30. Haasteet, joita projektipäälliköt kohtaavat työskennellessään tiimin kanssa
  31. Projektikokousten tyypit
  32. 4 esimerkkiä projekteista
  33. Kuinka kirjoittaa vakuuttava
  34. Toteutettavuustutkimus – voimmeko toteuttaa tämän projektin?
  35. Miten määritellään projektin laajuus ja vältetään laajuuden laajentuminen?
  36. Riskianalyysi projekteissa ja sen helpottamiseen tarkoitetut työkalut
  37. Miten luoda projektibudjetti?
  38. Aikahallinta projektissa
  39. Mikä on sidosryhmärekisteri?
  40. Gantt-kaavio projektinhallinnan suunnittelussa
  41. Miten luoda projektin riskirekisteri?
  42. Lähteet ja muutoksen alueet projektissa
  43. Projektinhallinnan muutosmallit
  44. Projektimarkkinointi
  45. Projektin riskienhallintastrategiat
  46. Miten luoda projektin peruskirja?
  47. 4P:t johtamisessa: projekti, tuote, ohjelma ja portfolio
  48. Projektin seuranta. Mitä parametreja seurata?
  49. Mikä on Agilen jälkeen? Menetelmät projektinhallinnassa