UE:n tekoälylaki. Miten Eurooppa säätelee tekoälyn käyttöä | Tekoäly liiketoiminnassa #68

Mikä on tekoälylaki ja miksi se on tärkeä pk-yrityksille (pienille ja keskikokoisille yrityksille)?

Tekoälylaki on ensimmäinen laatuaan maailmassa. Se on ensimmäinen, joka käsittelee tekoälyä kattavasti ihmiskeskeisestä näkökulmasta. Sen tavoitteena on varmistaa, että Euroopassa käytettävät tekoälyjärjestelmät ovat turvallisia ja edistävät innovaatioita, kunnioittaen samalla perusoikeuksia, erityisesti keskittyen:

• terveydenhuoltoon – esimerkiksi potilastietojen yksityisyyden kunnioittamiseen,
• koulutukseen – noudattaen Euroopan unionin edistämää arvopohjaa ja välttäen syrjintää,
• rajavalvontaan – varmistamalla turvallisuus loukkaamatta kansalaisten oikeuksia,
• julkisiin palveluihin – noudattaen parhaita käytäntöjä tietosuojassa, tiedonsaannissa ja selkeässä viestinnässä.

Pk-yrityksille tekoälylaki tuo ensisijaisesti suurempaa oikeudellista varmuutta, sillä se määrittelee selkeästi innovaation kehykset: tekoälyjärjestelmien suunnittelun, kehittämisen ja soveltamisen periaatteet. Se helpottaa yritysten investointeja tekoälypohjaisiin ratkaisuihin, vähentäen oikeudellisia riskejä. Lisäksi koko unionissa sovellettavat säädökset estävät markkinoiden pirstoutumista.

Euroopan unionin säädökset tekoälystä hyväksyttiin Euroopan parlamentissa ja Euroopan neuvostossa 9. joulukuuta 2023. Nyt niiden on saatava virallinen hyväksyntä molemmilta instituutioilta, jotta ne tulevat voimaan.

Tekoälylain keskeiset näkökohdat liiketoiminnalle

EU:n tekoälylaki tuo mukanaan joukon vaatimuksia tekoälyjärjestelmille riskitason mukaan. Näihin vaatimuksiin kuuluvat muun muassa:

• läpinäkyvyyden ja käyttäjien ilmoittamisen velvoite vuorovaikutuksessa chatbotien, biometristen järjestelmien tai tunteiden tunnistusteknologioiden kanssa,
• herkkiä ominaisuuksia koskeva biometrisen luokittelun kielto,
• pakollinen vaatimustenmukaisuuden arviointi ennen markkinoille pääsyä korkean riskin järjestelmille,
• pakollinen rekisteröinti EU:n tietokannassa — tekoälylain tullessa voimaan, avainaloilla kuten koulutuksessa, työllisyydessä, terveydenhuollossa ja lainvalvonnassa käytettävien tekoälyjärjestelmien on oltava rekisteröityjä.

Valmistajien ja tekoälyjärjestelmiä käyttävien yritysten on myös valvottava riskejä markkinoille tuomisen jälkeen. Tämä vaikuttaa suoraan yrityksiin, jotka suunnittelevat ja toteuttavat tekoälyjärjestelmiä.

Tekoälyjärjestelmien riskitasot EU:n tekoälylain mukaan

Tekoälylaki luokittelee tekoälyjärjestelmät neljään kategoriaan riskitason mukaan:

1. Hyväksymätön riski
2. Korkea riski
3. Rajoitettu riski
4. Minimaalinen riski

Tarkastellaanpa tarkemmin, miten kukin ryhmä määritellään, esimerkkien ja niiden luokitusten kanssa.

Hyväksymätön riski

Euroopan unioni asettaa täydellisen kiellon käyttää tekoälylain mukaisia hyväksymättömän riskin järjestelmiä. Nämä ovat pääasiassa järjestelmiä, jotka on suunniteltu hyödyntämään yksilöiden alttiutta ehdotuksille manipuloinnin tai petoksen vuoksi, järjestelmiä, jotka antavat tekoälylle mahdollisuuden tehdä päätöksiä tärkeissä asioissa, ja järjestelmiä, jotka voisivat johtaa vallan väärinkäyttöön. Hyväksymättömän riskin tekoälyn esimerkkejä ovat:

• itsenäiset aseet, jotka toimivat ilman ihmisen valvontaa,
• uskottavuuden arviointijärjestelmät, joita lainvalvontaviranomaiset käyttävät,
• automaattiset henkilöllisyyden tunnistusjärjestelmät julkisilla paikoilla, kuten valvontakameran tallenteisiin perustuvat,
• tekoälyjärjestelmät, jotka voivat olla haitallisia fyysisesti tai henkisesti vammaisille henkilöille,
• lainvalvontatarkoituksiin käytettävä tekoäly, rajoitetuilla poikkeuksilla,
• tekoälyjärjestelmät, jotka hyödyntävät haitallisia “sublimaalisia” ja manipuloivia tekniikoita.

Liiketoiminnalle viimeinen kategoria on erityisen tärkeä. Siksi läpinäkyvyys järjestelmien toiminnassa, jotka tarjoavat ehdotuksia käyttäjille ja asiakkaille, on ratkaisevan tärkeää EU:n uuden lainsäädännön noudattamiseksi.

Korkea riski

Korkean riskin tekoälyratkaisuksi luokitellun tekoälyn on täytettävä tiukat vaatimukset ennen markkinoille pääsyä. Tämä sisältää vaatimustenmukaisuuden arvioinnit ja tiukat testit ennen käyttöön hyväksymistä. Tämä riskikategoria kattaa kahdeksan aluetta, kuten:

• itsenäiset ajoneuvot,
• lääketieteelliset diagnostiikkajärjestelmät,
• ennakoivat algoritmit, jotka tukevat oikeusjärjestelmää,
• maahanmuutto- ja turvapaikkahallinta, rajavalvonta, sekä
• työllisyys- ja työvoimahallinta.

Rajoitettu riski

Rajoitetun riskin järjestelmiin, joita käytetään yleisimmin liiketoiminnassa, lainsäätäjät ovat onneksi kiinnittäneet paljon vähemmän huomiota. Tämä kategoria sisältää:

• tekoälychatbotit – käytetään asiakaspalvelussa tai vastaamaan usein kysyttyihin kysymyksiin vapaamuotoisessa keskustelussa,
• tunteiden tunnistusjärjestelmät – käytetään esimerkiksi keräämään tietoa asiakkaiden mielipiteistä yrityksestä,
• biometriset luokittelujärjestelmät – kuten asiakkaiden sukupuolen tai iän arvioiminen fyysisessä myymälässä,
• kuva-, ääni- tai videotuotanto – huolimatta syväväärennösten aiheuttamasta uhasta, tämä alue on rajoitetun velvoitejoukon alainen.

Matala tai minimaalinen riski

Matalan riskin tekoälyratkaisut eivät ole oikeudellisten säädösten alaisia. Tekoälylaissa mainitaan vain, että tällaisten ratkaisujen luojien ja käyttäjien tulisi vapaaehtoisesti laatia käyttöpolitiikkoja. Tämä koskee ratkaisuja, kuten:

• sisältösuositusjärjestelmät suoratoistopalveluissa, tai
• chatbotit verkkosivustoilla, jotka vastaavat tyypillisiin asiakaskysymyksiin.

Mitä vaatimuksia tekoälylaki asettaa yritykseni käyttäville ratkaisuilla?

Tarkistaaksesi, noudattaako yrityksen käyttämä tekoäly tekoälylakia, sinun tulisi:

• luokitella se yhteen yllä kuvatuista neljästä riskikategoriasta,
• jos se on korkean riskin tekoälyä, suorittaa vaatimustenmukaisuuden arviointi,
• noudattaa hyviä käytäntöjä matalan riskin tekoälyn osalta.

Tarkastellaan esimerkkejä yritysten usein käyttämistä tekoälyratkaisuista. Mitkä vaatimukset niiden on täytettävä?

Asiakaspalveluchatbot, joka tarjoaa perustietoa tuotteista tai vastaa tyypillisiin asiakaskysymyksiin, luokitellaan todennäköisesti minimaalisen riskin järjestelmäksi. Sen on:

• ilmoitettava käyttäjille, että he ovat vuorovaikutuksessa tekoälyn kanssa,
• tarjottava mahdollisuus ohjata käyttäjä ihmiskonsultille,
• noudatettava yleisiä vaatimuksia läpinäkyvyydestä, syrjimättömyydestä jne.

Tuotesuositusjärjestelmä verkkokaupassa luokitellaan todennäköisesti matalan riskin järjestelmäksi. Asiakkaille on ilmoitettava, että he saavat henkilökohtaisia suosituksia, ja tarjottava mahdollisuus poistaa ne käytöstä.

Toisaalta automaattinen lääketieteellinen diagnostiikkajärjestelmä luokitellaan korkean riskin järjestelmäksi. Sen on läpäistävä tiukka arviointi ennen markkinoille pääsyä ja oltava ihmisen valvonnassa. Lisäksi sen toimintaa on valvottava ja raportoitava mahdollisista häiriöistä.

Kaupungin rikollisuuden ehkäisyjärjestelmä luokitellaan myös korkean riskin järjestelmäksi. Sen on noudatettava sääntöjä yksityisyyden suojasta ja muista perusoikeuksista. Sen toiminnan on oltava jatkuvassa ihmisen valvonnassa.

On epäselvää, mihin kategoriaan tekoälypohjaiset päätöksentekojärjestelmät kuuluvat. On todennäköistä, että tekoälypohjainen rekrytointijärjestelmä, joka tekee palkkauspäätöksiä itsenäisesti, luokitellaan hyväksymättömän riskin tekoälyratkaisuksi. Toisaalta rekrytointitukijärjestelmä, joka auttaa ihmisiä työssään, luokitellaan korkean riskin ratkaisuksi.

Käyttäjien hyvinvoinnin sekä mahdollisten luokitusten muutosten vuoksi on erittäin tärkeää lähestyä tekoälyjärjestelmien rakentamista ja käyttöä eettisesti ja vastuullisesti alusta alkaen.

Mitä seuraa, jos ei noudata tekoälylakia?

Tekoälylain noudattamatta jättäminen voi johtaa merkittäviin sakkoihin yrityksille, jotka vaihtelevat 35 miljoonasta eurosta tai 7 %:sta globaalista liikevaihdosta suurille yrityksille 7,5 miljoonaan euroon tai 1,5 %:iin pk-yrityksille. Laittomat tekoälyjärjestelmät voidaan poistaa markkinoilta, ja niiden käyttöä voidaan rajoittaa.

Miten valmistautua tekoälylain voimaantuloon?

Kuinka siis valmistella yritystä, joka käyttää tekoälyä, tekoälylain voimaantuloa varten vuonna 2025? Tässä on joitakin vinkkejä, kuinka pk-yritykset ja startupit voivat valmistautua tähän hetkeen:

• seuraa työn edistymistä ja säädösten täytäntöönpanon aikataulua,
• arvioi jo käytössä olevat tekoälyjärjestelmät ja sopeuta ne uusiin vaatimuksiin,
• kiinnitä erityistä huomiota eettisiin näkökohtiin tekoälyn suunnittelussa.

Yhteenveto

Tekoälylain käyttöönotto on suuri muutos Euroopan tekoälyekosysteemille. Selkeiden ja johdonmukaisten sääntöjen avulla se lupaa varmistaa tämän teknologian turvallisen ja eettisen kehittämisen, mikä hyödyttää erityisesti pk-yrityksiä ja startup-yrityksiä.

Tekoälylaki, joka tulee voimaan vuonna 2025, tuo merkittäviä muutoksia siihen, miten pienet ja keskikokoiset yritykset (pk-yritykset) voivat hyödyntää tekoälyä. Pk-yrityksille tämä tarkoittaa ensisijaisesti tarpeellista huolellista harkintaa ja analysointia käyttämistään tekoälyratkaisuista, sekä sääntöjen noudattamisen että mahdollisten vaikutusten osalta asiakkaille ja yhteisölle.

Pienyritysten omistajien ja johtajien on tärkeää ymmärtää, miten heidän tekoälyjärjestelmänsä luokitellaan riskin mukaan ja mitä toimenpiteitä tarvitaan niiden sopeuttamiseksi tuleviin sääntöihin. Ota esimerkiksi asiakashallinnassa tai markkinoinnissa käytettävät tekoälyjärjestelmät, joita on aiemmin käytetty melko vapaasti. Nyt niiden on läpäistävä perusteellinen analyysi tekoälylain noudattamiseksi. Tämä voisi luoda uusia mahdollisuuksia teknologiakonsultointiin erikoistuneille yrityksille, tarjoten pk-yrityksille tukea näiden uusien vaatimusten täyttämisessä.

Jos pidät sisällöstämme, liity vilkkaaseen mehiläisyhteisöömme Facebookissa, Twitterissä, LinkedInissä, Instagramissa, YouTubessa, Pinterestissä, TikTokissa.